Kategoria: Sää

Kevät oli viileä, vasta toukokuun jälkipuoliskolla lämpeni.
Kesäkuun puolivälin kohdalla päästiin yli 20 asteen.

Juhannuksen viettoa kelit suosi, joka päivä 22…25 astetta, aurinkoa ja poutaa.

Kesäkuussa 12 hellepäivää, 30 rikottiin yhtenä päivänä.
Kesäkuun keskilämpö oli 5 astetta pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi.

Kuun vaihtuessa kelit viileni ja sadetta alettiin saamaan. Kahdenkympin lämmöt alkoi olemaan tiukassa.
Heinäkuun kaksi ekaa viikkoa Tampereella tuli vettä joka päivä. Kolmas viikko oli lämmin ja kuiva. Sitten palattiin taas viileään ja epävakaiseen.
Heinäkuussa kolme hellepäivää.
Heinäkuun keskilämpö oli puolitoista astetta pitkäaikaista keskiarvoa alempi.

Elokuussa 5 hellepäivää.

Syyskuu oli lämmin. Keskiarvo yli 3 astetta pitkäaikaista keskiarvoa ylempi. Kuun loppupuolla saatiin vielä muutaman päivän ajaksi kesä, korkein 21 astetta!

Yritti tehdä termistä talvea jo lokakuun lopussa.
Luntakin saatiin, joka tosin lähti nopeesti.

Sitten pidettiin pitkään syksyä. Sadettakin saatiin, pitkään kuivaa tuli pidettyäkin.
Joulukuussa alkoi sateet, Tammerkosken juoksutus tuplattiin keskiarvoon nähden;

Jouluun saattoi puolitoista viikkoa tasaista keliä; aste..kaksi plussalla, tihkusadetta ja sumua.
Aatonaatto ja aatto olivat sateettomia, umpipilvessä ja just plussalla. Maa musta.
Yöllä satoi sen verran räntää että joulupäivän aamuna maa oli lähes valkoinen, päivän tihutti vettä.

Välipäiville saatiin pikku pakkasjakso – vuosi vaihtui nollakelissä ja maa mustana.

Pysyvä lumi saatiin 28. tammikuuta. Pari viikkoa niin oli taas maa musta.

Tammikuun keskilämpötila oli 8.4 astetta pitkänajan keskiarvoa korkeampi! Se on IL:n mittaushistorian ennätys.

Nässy jäätyi 7.2, joka on mittaushistorian (1836->) myöhäisin hetki..
Tosin ei mennyt kuin viikonlopun yli kun taas Nässyn selällä avovesi lainehti..

Helmikuu meni melko lailla tammikuun kaltaisena. Kuun keskilämpötila oli 6.5 astetta pitkänajan keskiarvoa korkeampi..

Maaliskuu toteutti samaa linjaa, ei pakkasta – ei lunta (juurikaan). Keskilämpötila oli 5 astetta korkeampi kuin pitkänajan lukema.

Koko talvena ei ollut lunta hiihtoon asti eikä järvessä jäätä mainittavaksi.
Termistä talvea ei ollut ollenkaan! Tämä myös aivan uusi ilmiö.

Talvi oli varsin sateinen – kuivan kesän jälkeen. Tammerkoski juoksutti joulukuusta alkaen huhtikuulle tuplat normaalista. Kumpaankaan järveen ei tehty talvikuoppaa ollenkaan.

Viime kesän ja tämän talven kuukausittaiset sademäärät.

Huhtikuu oli lämmin ja kuiva.
Kuun lopulla saatiin viikon takatalvi, Tampereella maa lyhyesti valkoinen mutta hiukka ylempänä ja myös idempänä tuli 20…25 senttiä lunta.

Toukokuu oli tavanomainen, melko kuiva sekin.

Juhannusaattona oli 25 astetta, ei sadetta – ukkonen meni hipoen ohi. Järvivesi 19 astetta.
Juhannuspäivänä lämpö putos alle kahdenkymmenen, ei sadetta, tuuli kääntyi länteen ja nopeus nousi kymmeneen metriin.

Heinäkuun kolme ekaa viikkoa oli viileänpuoleisia, vika viikko oli sitten helteinen. Pari vikaa päivää yli kolmenkympin.

Toukokuussa 2 hellepäivää.
Kesäkuussa 7.
Heinäkuussa 7.
Elokuussa 3.

Koska talvella ei juuri ollut lunta ja kesä oli vähäsateinen, on Tammerkosken juoksutus ollut koko vuoden alakanttiin;

Ennen joulua satoi sen verran lunta että saatiin valkoinen joulu. Aattona oli kymmenen pakkasta, joulupäivänä käytiin asteen plussalla.

Uudenvuodenaattona oli aamusta pikku pakkasta, illaksi saapui lumimyrsky ja keli lämpesi. Vuosi vaihtui vesisateessa.
Uudenvuodenpäivänä tihutti vettä koko päivän.

Tammikuussa saatiin lisää lunta, niin että puolivälissä kuuta sitä oli 30 senttiä.

Helmikuun ekan viikon lopussa virallinen mittaus antoi lukeman 50cm. Sitten kelit lämpeni, muutama päivä vesisadetta ja perään nollakelejä, jäältä lumet suli kokonaan ja muualtakin iso osa lähti.

Siihen tiukka talvi loppuikin, muutama lyhyt pakkasjakso vielä, muuten nollan kahta puolta.

Keskilämpötiloissa joulu- ja tammikuu oli lähellä keskivertoa, helmikuu oli sitten jo viitisen astetta lämpimämpi.

Jäätilanne oli koko talven huono. Järven jäätyessä tuuli puski jäätä kasaan, vesi nousi aikaisin jäälle ja muodosti kohvaa. Jäitten heikkeneminen alkoi jo helmikuun puolella.

Järvien vedenpintaa ei laskettu normaaliin malliin tänäkään talvena.

Ei ole vuodet nykyään veljiä keskenään, viime kesänähän ei ollut yhtään hellepäivää.

Tällä kertaa terminen kevät oli hieman myöhässä ja kesä vastaavasti etuajassa.
Kesä tulikin sitten ryminällä, 6. toukokuuta päästiin 20 asteeseen ja 13. päivä alkoi neljän päivän hellejakso. Jossa Härmälän korkein oli 27.7°C.
26. ja 29. päivä vielä ylittyi 25 astetta.
Jotta toukokuussa 6 hellepäivää ja kaksikymmentä astetta ylitettiin 19 päivänä! Kuukauden keskilämpö oli yli kuusi astetta pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi. Toukokuu oli myös hyvin sateeton.

Kesäkuu oli nättiä ja kuivaa kesää juhannukseen saakka. Juhannusaattona oli myrskyisää tuulta (Siilinkarilla 8…12m/s) ja umpipilvistä, lämpö nousi neljääntoista josta putosi kymppiin kun sade alkoi.
Jussin jälkeen jatkui nätti kesäsää.
Kesäkuussa oli 2 hellepäivää.
Kesäkuu oli varsin sateeton.

Heinäkuu oli nättiä kesäsäätä 14. päivää asti, jolloin korkeapaine pysäköi päälle ja alkoi ennennäkemätön helleaalto! Oli putkeen 23 hellepäivää (putki ulottui elokuun puolelle).
Heinäkuussa oli 19 hellepäivää joista 30ast. ylittyi kahdeksana päivänä!

Heinäkuu oli varsin sateeton, mitä pari ukkosta osui.

Heinäkuun koko maan keskilämpötila oli IL:n mittaushistorian korkein, kuuminta sataan vuoteen siis.
Tosin Tampereella heinäkuu 2010 oli tätä kuumempi.

Hellejakson päättyessä jakson päivittäisiä keskiarvoja;

Elokuun puolivälissä keli rauhoittui ja siirryttiin normikeliin, hieman sadettakin saatiin.
Elokuussa oli 8 hellepäivää. Kolmekymmentä astetta saatiin kolmena päivänä. Keskilämpötilaksi tuli pari astetta pitkänajan keskiarvoa korkeampi.

Syyskuu alkoi lämpimänä, sadettakin saatiin.

Tänä kesänä ampiaisia oli ihan hemmetisti..

SääAsema on tänään lopettanut säädatan keräämisen, ts. 1-Wire asemasta otettiin sähköt pois.
Reilut 11 vuotta omaa keruuta pyöritettiin.
Sivusto jatkaa toimintaansa entisellään, nyt vaan käytetään IL:n avoin data alla jakamaa säädataa.

Ensilumi satoi 25/26 lokakuuta, päräytti 15 senttiä.
Ei se pitkään maassa pysynyt, mutta sekoitti liikenteen pariksi päiväksi.

Joulukuun puolivälissä tuli seuraava 15 senttiä. Siittä asti oli maa jokseenkin valkoinen. Lämpötila haki nollan kahta puolta, sade tuli kaikissa olomuodoissa.

Jouluna aatonaattona satoi märkää lunta, jotta aattona oli maa valkoinen, pakkasta pari astetta ja sateetonta.

Vuoden vaihtuessa aste pakkasta eikä sadetta.

Viikko tammikuuta niin lopulta siirryttiin pakkaselle!
Samalla alkoi terminen talvi.

Nässy jäätyi 13. tammikuuta.
Tammikuun lopussa jäätä oli sen verran että pilkkimiehet pääsi reiälle.

Helmikuun alussa tuli parikymmentä senttiä lunta yhdessä satsissa.
Pääsi jäälle hiihtämään.

Ihan kelpo talvea riitti huhtikuun alkuun, jolloin terminen kevät alkoi 5. päivä. Siihen asti pääsi jäällekin pilkkiin ja hiihtään.
Maaliskuu oli hiukka keskimääräistä kylmempikin.

Olipa heikko kesä.
Matalapaine matalapaineen perään kulki Suomen yli, vettä tuli harvase päivä.
Tampereella ei ollut yhtään hellepäivää!
Eikä kelvollisia rantapäiviäkään montaa ollut.

Viime kesäkään ei kovin hyvä ollut.

Talvista neljä edeltävää on ollut heikkoja.

Neljäs heikko talvi peräkkäin!

Talvi tosin saapui aikaisin.
Terminen – ja varsinainen, talvi alkoi 2.marraskuuta.
Lunta saatiin viikko sen jälkeen.
Viikko siitä siirryttiin takaisin plussalle ja lumet lähti.
Sitten oli syksyä ja heikkoa talvea. Nässy sentään jäätyi, 13. joulukuuta.
Joulu oli musta, plussaa pari astetta ja osin vesisadetta.
Vuodenvaihde mentiin plussalla sekin.
Ekalla viikolla siirryttiin talvisempiin tunnelmiin, saatiin pakkasta ja maa sentäs valkoiseksi.

Hiihtokelejä luonnonlumella ei ollut ollenkaan.

Tässä hiihtotilanne 28. tammikuuta.

Pirkan Hiihto peruttiin, toista kertaa historiansa aikana.
Viikkoa ennen hiihtoa tuli hiukka lunta jolloin aattelivat pitää hiihdot mutta lyhennettynä (60km). Vaan seuraavalla viikolla tuli vettä jotta joutuivat perumaan kokonaan.

Talven jäätilanne oli kuitenkin kohtuullinen, pilkkijät pääsi onkimaan ja luistelijat matkaa taittamaan, helppo oli kävelläkkin kun lunta ei ollut, vesikään ei noussut jäälle häiritsemään.

Järvien vedenpinnan lasku lopetettiin helmikuun alussa, kun oli ilmeistä että lunta ei ole eikä tule.

Terminen kevät alkoi 10.3.